En ole taaskaan kirjoittanut piiiitkään aikaan mitään. Takana on ihana kesä, johon on mahtunut vaikka mitä ikimuistoista. Kesäkuun alussa otin kolmen päivän tyhjennysloman Viron metsissä, kävin ratsastusvaelluksella Lahemaan kansallispuistossa. Päivät täyttyivät mahtavista maisemista, hevosen rauhallisesta keinumisesta ja kivistävistä lihaksista (se tosin unohtui kun taas nousi satulaan), kertakaikkiaan ihana reissu. Kilometrikaupalla laukkaamista, tuuli kasvoissa hevosen innostuneen askeleen siivittämänä. Vannon, osasin lentää, ainakin hetken aikaa!

Kesäkuussa nokka suuntasi myös Kanadaan työmatkalle. Pieni tyttö suuressa Torontossa tuntui ensin hiukan pelottavalta, mutta sekin reissu oli ikimuistoinen. Tuli nähtyä pienen kaupungin elämää, sekä miljoonakaupungin menoa, Niagaraputousten valtavaa vesimäärää ja CN tornin korkeuksia. Kun tulin reissustra kotiin, oli gerbiilivanhus Örembi nukkunut pois, melkein 4-vuotiaana.

Heinäkuun loma vietettiin pitkälti kavereiden kanssa, joskin joukkoon mahtui myös perinteiset hukkakaura-reissut. Elokuussa matka kävi Puolaan, Poznaniin. Hyvä ystävä ja entinen työkaveri kutsui meidän häihinsä ja saimme viettää todellista lomaa tuolla, maalla ja vuoristoissa. Sekin oli oikea kokemusten reissu, kun ei tullut käytyä ihan normituristikohteissa vaan oppaina oli aidot paikalliset. Kiitos Marta ja Kuba!

Nyt on sitten syksy palannut, ja sen myötä toiset rutiinit. Töissä hommat kulkee todella hyvin, ja minulle on siiretty taas enemmäön vastuuta kolmannen dippatyöntekijän muodossa. Viihdyn aivan loistavasti ja toivon mukaan pystyn antamaan opiskelijoille sitä oikeanlaista tukea ja opastusta. Kotirintamalla sunnittelemme kylppäriremppaa, mikä on aika pelottava juttu. Huomenna tapaamme ensimmäisen firman ja saamme kuulla heiltä hinta-arviota. Meidän kylppäri on ihan kaamea, oikea 80-luvun helmi...No katsotaan mitä he voivat tarjota, pitää kai illallla hiukan miettiä mitä itse haluaisi ja miten paljon on valmis laittamaan rahaa likoon.

Eläinrintamallakin on sattunut ja tapahtunut, talossa on nyt 2*duprasi, 2*degu, 2*persian jirdi ja enää yksi gerbiili. Afroditekin oli nukkunut pois jokunen päivä sitten. Hiukan emmin nyt, pitäisikö hankkia kaveri tuolle Monsoonille, mutta toisaalta haluan nyt vähentää eläinmäärää pikkuhiljaa. Degutkin saivat juuri uuden hienon terran, toivon mukaan pölymäärä täällä kotona vähenee ja allergiat rauhoittuvat, viime aikoina on keuhkoissa vinkunut luvattoman paljon taas. Mutta jotenkin kyllä tuntuu paremmalta, toivon mukaan!